"Entä kun uskovalle tapahtuu pahaa?"
​
Kun kohtaamme pahaa, vain Jumalan apu, läheisten tuki, ajan kuluminen ja olosuhteiden muuttuminen voivat lohduttaa ja auttaa käsittelemään asioita. Pahan ongelman järkiperäinen tunteminen ei sinänsä lohduta, mutta se auttaa ymmärtämään, miksi tällaisia asioita voi tapahtua. ​
​
Paha on olemassa oleva tosiasia, se ei tule yllätyksenä
​
-
Koko maailma on pahan vallassa, niin kuin talvella ympäröivä maailma on pakkasen vallassa. Uskovaa ei talvella ympäröi kesäinen, lämmin kupla, joka seuraa häntä, missä hän liikkuukin. Vastaavalla tavalla uskovaa ei pahan maailman keskellä ympäröi hyvyyden ja vahingoittumattomuuden kupla. Mutta Jumala auttaa selviämään pahasta - "selviämään talvesta".
​
-
Uskovat, kuten kaikki ihmiset, voivat joutua kärsimään muiden ihmisten pahoista teoista, joita nämä tekevät vapaasta tahdostaan. Raamattu kehottaa siksi rukoilemaan varjeltumista pahoilta ihmisiltä. Tämä tosiasia tulee selvästi esiin Raamatusta ja myös alkuseurakunnan elämästä. Jeesus itse kärsi syyttömänä teoista, joita toiset tekivät.
​
-
Luonnonlait ja normaalit kemian ja fysiikan syy-seuraus -suhteet (esim. sairauksien synnyssä, ruumiin vanhenemisessa, tapaturmissa, onnettomuuksissa) eivät lakkaa toimimasta uskovan kohdalla. Raamattu kuitenkin kehottaa rukoilemaan varjelusta ja parantumista. Monet ovat kokeneet parantumis- ja muita ihmeitä, joissa Jumala on puuttunut tilanteeseen ja tehnyt asioita, joiden tapahtuminen luonnollisella tavalla olisi epätavallista tai mahdotonta. Ihmeet ovat kuitenkin poikkeuksia siitä säännöstä, että uskovan ruumiillista elämää koskevat luonnollisen maailman lait.
​
-
Pahan ja kärsimyksen lähde ei koskaan ole Jumala, vaan joko ihmisen vapaa tahto tai luonnon lainalaisuudet. Ihmiset aiheuttavat vapaasta tahdostaan ja väärillä valinnoillaan pahaa ja ongelmia sekä itselleen että muille, ja he ovat myös vastuussa niistä. Jumala ei toimi uskovienkaan kohdalla niin, että ihmisten pahoista teoista ei tulisi seurauksia.
​
-
Jumala tietää tulevaisuuden ja voi johtaa asioita niin, että pahan tapahtuessa uskovalla on valmius kohdata se ja tarvittava apu on nopeasti saatavilla. - Monet ihmiset voivat todistaa tällaisesta Jumalan johdatuksesta ja ennakoivasta avusta.
​
Jumala voi käyttää pahojen asioiden seurauksia hyvän saavuttamiseen
​
-
Jumala voi johtaa asioita niin, että tapahtuneen pahan seurauksena tapahtuu jotain suurempaa hyvää. Joskus saamme nähdä sen: seuraukset saattavat näkyä päiviä, viikkoja tai vuosia myöhemmin. Joskus emme itse näe niitä, sillä erilaisten tapahtumien seuraukset voivat koskea jotain toista maata ja kansaa. Jumala yksin näkee asioiden koko verkoston. Ei kuitenkaan pidä ajatella niin, että Jumala järjestää pahoja asioita saadakseen aikaan jotain hyvää. Ei, vaan Jumala nivouttaa ja johdattaa asiat, tapahtumat ja henkilökohtaiset kohtalot yhteen sillä tavalla ja sellaisella aikataululla, että Hänen kokonaissuunnitelmansa toteutuu.
​
Iankaikkisuusnäkökulmasta asiat ovat erilaisia
​
-
Maanpäällisen elämän päätarkoitus ei ole onnellisuus vaan Jumalan tunteminen. Jos ahdistukset ja kärsimykset johtavat ihmisiä Jumalan tuntemiseen ja pelastukseen, Hänellä on moraalisesti hyväksyttävä syy sallia näitä asioita. Vaikeuksiin sisältyy tällöin mielekkyyttä. Ahdistus maanpäällisen elämän aikana edesauttaa näissä tapauksissa sielun pelastusta ja iankaikkista hyvää. Ahdistukset ja vaikeudet saavat usein aikaan myös henkistä ja hengellistä kasvua, jota ei tapahtuisi helpoissa olosuhteissa.
​
-
Uskovalla on toivo iankaikkisesta elämästä, jossa ei ole pahaa. Uskovien elämässä menetykset eivät ole lopullisia. Uskovilla on kaikkien vaikeuksien keskellä toivo, sillä kärsimykset loppuvat kerran ja iankaikkisuudessa niitä ei enää edes muisteta. Edessä on jotain moninverroin parempaa, jota ei voi edes verrata ajallisiin ahdistuksiin.
​