Ei ole yksinkertaista elämää:
Yksisoluinen amebakin täyttäisi tiedollaan 1000 tietosanakirjaa
Jääkaapin ovessa oleva tarralapun teksti “Vie roskat ulos – Äiti”, kaiverrus penkissä “Mary loves Scott” tai mainosteksti “Drink Coca Cola” ovat selvästi älyllisen tekijän laatima viesti. Ne eivät ole persoonattoman luonnon tuotos.
Tällaisten viestien sisältämä informaatio on kuitenkin paljon yksinkertaisempi kuin yksinkertaisimmankaan solun sisältämä tieto.
Ei ole olemassa yksinkertaista tai alkeellista elämää.
Elämän monimutkaisuus tuli erittäin selväksi, kun James Watson ja Francis Crick v. 1953 löysivät deoksiribonuklehiinihapon (DNA:n) molekyylirakenteen eli solujen kemiallisen koodin, joka sisältää ohjeet kaikkien elävien olentojen rakentamiseksi ja korjaamiseksi.
Pelkistetysti kuvattuna DNA on kierteinen tikapuurakenne, jonka sivut koostuvat kahdesta erilaisesta molekyylistä, vaakapuut taas neljästä typpiemäksestä (adeniini ”A”, guaniini ”G”, sytosiini ”C” ja tymiini ”T”), jotka ovat tietyssä järjestyksessä.
Elämän ääretön monimutkaisuus tulee ilmi tarkasteltaessa jo yksisoluista ameebaa, joita mahtuu jonoon useita satoja senttiin. Kuten mm. tunnettu evolutionisti ja ateisti Richard Dawkins, Oxfordin yliopiston eläintieteen professori, toteaa, jo sen pienenpieni solutuma sisältää enemmän informaatiota kuin 30 osaa tietosanakirja Encyclopedia Britannicaa.
Koko ameba sisältää yhtä paljon tietoa kuin 1000 tietosanakirjasarjan osaa. Eli jos kirjoitetaan auki kaikki A:t, T:t, C:t ja G:t, jotka sisältyvät alkeellisena pidetyn ameeban DNA:han, kirjaimet täyttäisivät 1000 tietosanakirjaa. Eivätkä kyseessä ole vain satunnaisesti järjestyneet merkit, vaan niiden on oltava tarkalleen määritellyssä järjestetyksessä.
Jos viestiä ”Vie roskat ulos – Äiti” pidetään älyllisesti aikaansaatuna, 1000 tietosanakirjaa täyttävää koodia voi pitää sellaisena paljon suuremmalla syyllä.
Yhdenkin geenin syntyminen sattumalta
vaatisi triljoona kertaa
tähänastisen maailmankaikkeuden iän.
Elämä minimaalisimmissa muodossaankin on kemiallisesti erittäin monimutkainen. Pienimmät bakteerigenomit, jotka pystyvät selviytymään itsenäisesti, sisältävät 1500-1900 geeniä.
Näiden bakteerien arvellaan edustavan yksinkertaisimpia elämänmuotoja. Pienin tunnettu genomi (solun koko perintöaines) on loisbakteerilla Mycoplasma genitalium, ja se sisältää 470 geeniä. Tämä loisbakteeri ei kuitenkaan pysty elämään itsenäisesti eikä siksi ole sopiva malli elämän alkuperästä puhuttaessa. Se kuitenkin antaa suuntaa arvioitaessa elämän minimiedellytyksiä. Mycoplasma genitaliumilla tehdyt kokeet osoittavat, että elämä edellyttää ainakin 250-350 geeniä.
Biofyysikko Hubert Yockey laskee teoksessaan Information Theory and Molecular Biology, mikä olisi todennäköisyys sille, että sattumanvaraisesti syntyisi yksi geenituote, joka vastaa toiminnaltaan sytokromi C -proteiinia - niin kasvi- kuin eläinkunnassa kautta eri eliölajien esiintyvää proteiinia. Todennäköisyys olisi yksi 10 potenssiin 75:stä.
Yockey laski, että jos oletettu alkuliemi on sisältänyt n. 10 potenssiin 44 aminohappoa, tarvitaan sata miljardia triljoonaa vuotta, että 95%:n todennäköisyydellä syntyisi sattumalta toimintakelpoinen proteiini, joka on vain 110 aminohapon pituinen (yksi geenituote). Maailmankaikkeuden ikä on n. 15 miljardia vuotta. Tähän mennessä on siis kulunut yksi triljoonasosa ajasta, joka tarvitaan, että sattumanvaraisesti syntyisi yksi niistä 250-350 minimaaliselle elämälle välttämättömästä geenituotteesta - tai yksi 1500 geenituotteesta, jotka ovat välttämättömiä itsenäiselle elämälle.
Asiaa monimutkaistaa vielä se, että uuden tutkimustiedon perusteella bakteerit eivät olekaan soluja, joilla on epämääräinen sisäinen rakenne, vaan niillä on proteiinitasolla hienovarainen sisäinen organisaatio. Tämä sisäinen organisaatio on välttämätön niiden selvitymiselle.
Tämä merkitsee sitä, että on pystyttävä selittämään, miten samanaikaisesti ilmaantui 250-350 geeniä sekä niiden keskinäinen rakenne solun sisällä.
Lähteet ja lisätietoa:
Norman Geisler, Frank Turek: I don’t have enough faith to be an atheist
RIchard Dawkins, The Blind Watchmaker
Reasons To Believe, Origin-of-Life Predictions Face Off: Evolution vs. Biblical Creation By Dr. Fazale Rana
Elämän synnyn ongelma, Matti Leisola
< Takaisin