Argumentit Jumalan
olemassaolon puolesta
Tärkeimmät jumalatodisteet ja niiden lyhyt kuvaus
Erilaisia argumentteja Jumalan olemassaolon puolesta (jumalatodisteita) on paljon - kymmeniä, jos ne yksilöidään tarkimmilla kriteereillä. Alla on lyhyesti kuvattu tärkeimmät argumentit.
Ovatko Jumala-argumentit päteviä?
Kun keskustelufoorumeilla tai skeptisissä blogeissa mainitaan Jumala-argumentit, niitä usein kommentoidaan sanomalla, että "nämä argumentithan on kumottu jo ajat sitten" tai "Jumala-argumentit ovat ristiriitaisia" ym. Niitä myös kritisoidaan tavalla, joka osoittaa, että kirjoittaja ei ole täysin ymmärtänyt niitä, tai ne esitetään virheellisessä muodossa.
Jumala-argumenttien pätevyydestä kiinnostuneen lukijan on tärkeää tietää, että nämä argumentit eivät ole fundamentalistikristittyjen keksimiä, vaan ihmiskunnan suuret ajattelijat ovat pohtineet ja muotoilleet niitä kautta filosofian historian.
Argumentteja on koeteltu ja niiden muotoa hiottu loogisesti pitäviksi.
Argumentteja ei edes voi kumota, koska ne rakentuvat olemassaolon perimmäisille totuuksille, joita mikään tieteen mahdollinen löydös ei voi muuttaa ja joihin tiede ei ulotu. Sikäli kuin tieteen tutkimilla asioilla on yhteys väittämiin, joita on joissakin Jumala-argumenteissa, mitkään uudemmat tutkimustulokset eivät ole horjuttaneet argumenttien perusoletuksia. Tieteen löydökset ovat päinvastoin vahvistaneet niitä.
Jumala-argumenttien vähättely ja kevyt sivuuttaminen on siis osoitus asioihin perehtymättömyydestä.
Kosmologinen argumentti
Termi "kosmologinen argumentti" viittaa useisiin argumentteihin ja päättelymalleihin, joissa johtopäätös Jumalan olemassaolosta perustuu havaintoihin ympäröivästä maailmasta ja siihen, että näitä asioita ei voisi olla olemassa ellei niiden olemassaoloa olisi tarkoituksellisesti aiheutettu.
Ei voi olla vaikutuksia ilman aiheuttajaa. Maailmankaikkeuden olemassaolo ja jatkuvuus edellyttää samoin syytä, joka on aiheuttanut sen.
Todellisessa, fysikaalisessa maailmassa ei myöskään voi olla loputonta syiden ja seurausten ketjua. Kaikella on oltava alkusyy.
Kosmologinen kalam-argumentti
Kosmologinen Kalam-argumentti on modernisoitu versio keskiaikaisesta argumentista. Erityisesti tätä argumenttia on käyttänyt ja tehnyt tunnetuksi filosofi William Lane Craig. Argumentti kuuluu seuraavasti:
1. Kaikella, minkä olemassaololla on alku, on jokin syy.
2. Maailmankaikkeuden olemassaololla on alku.
3. Siksi maailmankaikkeudella on jokin sen aikaansaanut syy.
Ensimmäisen premissin pätevyys:
Sekä yleinen inhimillinen kokemus että tieteellinen todistusaineisto vahvistavat ensimmäisen premissin pätevyyden: olemattomuudesta ei voi tulla mitään.
Toisen premissin pätevyys:
Lue: Todisteet sille, että maailmankaikkeudella on ollut alku
Fred Hoyle (1915-2001), erityisesti tähtien ydinsynteesin tutkimuksestaan tunnettu tähtitieteilijä, oli yksi ateistitiedemiehistä, joka ei hyväksynyt "Big Bang" -teoriaa vaan oli sitä mieltä, että maailmankaikkeus on vakaassa tilassa ("steady state") huolimatta siitä, että se laajenee: vaikka galaksit etääntyvät toisistaan, niiden välillä syntyy uutta aineetta, joka täyttää tyhjän tilan. Hänen mielestään tiedemiehet kannattivat Big Bangia, koska Raamatun luomisoppi oli niin iskostunut heidän mieliinsä. (Lue lisää: Jane Gregory, Fred Hoyle's Universe)
Näiden kahden premissin pohjalta tehdään johtopäätös, että maailmankaikkeudella on jokin sen aikaansaanut syy.
Lisätietoa:
- Havainnollistava lyhytvideo (Reasonable Faith)
- The Kalam Cosmological Argument (Reasonable Faith)
- Kalam kosmologisesta argumentista (Usko, järki ja filosofia)
Argumentti riippuvaisuudesta (Leibnizlainen kosmologinen argumentti kontingenssista)
1. Kaikella, mikä on olemassa, on selitys olemassaololleen: se on joko omalta luonnoltaan välttämätön tai sillä on ulkoinen syy.
2. Jos maailmankaikkeudella on selitys olemassaololleen, selitys on Jumala.
3. Maailmankaikkeus on olemassa.
4. Maailmankaikkeudella on selitys olemassaololleen.
5. Siksi maailmankaikkeuden selitys on Jumala.
Kalam-argumentissa on kysymys siitä, että kaikella, mikä on alkanut olla olemassa, on jokin syy, kun taas Leibnitzin argumentissa on kysymys siitä, että vain niillä asioilla, jotka eivät ole olemassa oman välttämättömyytensä vuoksi, on syy.
Kumpikin argumentti on sopusoinnussa sen ajatuksen kanssa, että on olemassa välttämätön ikuinen olento, joka ei itse tarvitse syytä.
Jumala on olemassa oman välttämättömyytensä vuoksi, Hän on itseoleva aineeton henkiolento eikä ole riippuvainen mistään. Siksi Jumala ei tarvitse syytä. (Jumala on ainoa kuviteltavissa oleva olento tai asia, jonka olemassaolo on välttämätön.)
Tämän argumentin kannalta on olennaista se, onko maailmankaikkeus olemassa oman välttämättömyytensä vuoksi. Tuskin kukaan nykyajan filosofi tai tiedemies uskoo, että maailmankaikkeuden olemuksessa olisi jotain, minkä vuoksi sen on pakko olla olemassa. Sama koskee multiversumia, oletettuja monia maailmankaikkeuksia, joihin jotkut uskovat huolimatta siitä, että niistä ei ole todisteita. Leibnitzin argumentti olisi siis pätevä, vaikka multiversumi olisi totta.
Lähde ja lisätietoa:
- The Leibnizian and Kalam Cosmological arguments (Reasonable Faith)
- Katso lyhytvideo Leibnitzin argumentista.
- Confusing the Leibnizian and Kalam Cosmological arguments (Reasonable Faith)
Ontologinen argumentti
Ontologia (oppi olevaisesta) on filosofian alue, joka pohtii olemassaoloa.
Ontologinen argumentti eroaa muista Jumala-argumenteista siten, että se ei perustu havainnoitaviin tai kokemuksellisiin asioihin. Ontologisessa argumentissa päätellään pelkästään filosofian ja logiikan pohjalta, mitä johtopäätöksiä on tehtävä täydellisen, itseolevan olennon suhteesta maailmaan.
Ontologisen argumentin esitti ensimmäisenä Anselm Canterburylainen 1070-luvulla, ja siitä on kehitetty erilaisia versioita. Nykyään käytetään usein versiota, jota Alvin Plantinga, yksi tämän hetken kuuluisimpia kristittyjä filosofeja, on täsmentänyt.
Argumentissa käytetään termiä "mahdollinen maailma", joka tarkoittaa "maksimaalista todellisuuden ja asioiden tilan kuvausta" eli yhtä mahdollista asioidentilaa kaikkine yksityiskohtineen. (Yhdessä mahdollisessa asiaintilassa Suomen presidentti on tiettynä ajanjaksona henkilö A, toisessa asiantilassa henkilö B. Yhdessä mahdollisessa asiaintilassa kotikadullani on huoltoasema toisessa ei, jne). Ei voi kuitenkaan olla maailmoja, joissa on mahdottomia tai epäloogisia asioita, esim. pyörteitä kolmioita.
Ontologisessa argumentissa lähdetään siitä oletuksesta, että ainakin yhdessä mahdollisessa asioidentilassa voi olla olemassa "korkein ajateltavissa oleva olento" - eli täydellinen, muuttumaton ja itseoleva olento (Jumala). Kun luetellaan tähän vaihtoehtoiseen maailmaan sisältyviä piirteitä, yksi niistä siis on "Jumala on olemassa".
Mutta koska tämä olento oman täydellisyytensä ja itseolevuutensa vuoksi on kaikkialla läsnä oleva, Hän on siksi olemassa kaikissa mahdollisissa maailmoissa, mukaan lukien sen aktuaalisen, todellisen maailman (asiaintilan), jossa me elämme. Tämä johtuu siitä, että Jumala ei ole aineellinen objekti, joka on riippuvainen jostain muusta ja jonka olemassaololle siksi on edellytykset vain joissakin harvoissa asiaintiloissa.
Alla on esitetty ontologinen argumentti Plantingan versiona. (Englanninkielinen termi "maximally excellent being, known as God" ja muut samantapaiset termit, esim. "korkein ajateltavissa oleva olento", joita on käytetty argumentin eri versioissa, on vaikea kääntää suomeksi, ja siitä näkeekin erilaisia käännöksiä. Seuraavassa se on käännetty "korkeimmalla tavalla täydellinen olento".)
1. On mahdollista, että korkeimmalla tavalla täydellinen olento - Jumala - on olemassa.
2. Jos on mahdollista, että korkeimmalla tavalla täydellinen olento on olemassa, silloin tämä olento on olemassa jossain mahdollisessa maailmassa.
3. Jos korkeimmalla tavalla täydellinen olento on olemassa jossain mahdollisessa maailmassa, silloin hän on olemassa jokaisessa mahdollisessa maailmassa.
4. Jos korkeimmalla tavalla täydellinen olento on olemassa jokaisessa mahdollisessa maailmassa, silloin hän on olemassa meidän aktuaalisessa maailmassamme.
5. Jos korkeimmalla tavalla täydellinen olento on olemassa meidän aktuaalisessa maailmassamme, silloin hän on olemassa.
6. Siksi korkeimmalla tavalla täydellinen olento (Jumala) on olemassa.
Premissi 2 on herättänyt eniten väittelyä. Alvin Plantinga on kuitenkin osoittanut, että premissi on pätevä, koska ajatus täydellisestä olennosta on kaikessa suhteessa rationaalinen.
Myös seuraava päättely auttaa ymmärtämään sitä, kuinka jo pelkästään Jumalan olemassaolon mahdollisuus merkitsee sitä, että Hänen olemassaolonsa on välttämätöntä: Ne tekijät, joiden vuoksi "korkeimmalla tavalla täydellisen olennon" olemassaolo on loogisesti mahdollista, ovat samalla sellaisia, että ne käytännössä tekevät sen välttämättömäksi (esim. objektiivisten moraaliarvojen olemassaolo). Se, että on olemassa aineettomia arvoja ja ominaisuuksia, joille voi loogisesti olettaa absoluuttisen, täydellisen asteen, osoittaa, että niiden lähteen on oltava olemassa. Itse todellisuuden rakenne on sellainen. (Eli jos voidaan olettaa, että on olemassa täydellisen hyvä ja oikedenmukainen mieli, tämän mielen on oltava olemassa, koska juuri tämä mieli itsessään on hyvyyden ja oikeudenmukaisuuden lähde ja välttämätön standardi.)
Lisätietoa:
- Havainnollistava video (Reasonable Faith)
- What is the ongological argument (Reasonable Faith)
- Ontologisesta argumentista (Usko, järki ja filosofia -blogi)
Logiikkaan perustuva argumentti
Tämä argumentti perustuu sille, että loogiset totuudet ovat välttämättömiä ja muuttumattomia, minkä vuoksi ne eivät voi perustua aineelliseen todellisuuteen vaan Jumalaan, joka on välttämätön ja muuttumaton.
Esim. sellainen looginen totuus kuin 2+2=4 on riippumaton aineellisesta todellisuudesta, ja se on totta aina ja kaikkialla. Vaikka ei olisi olemassa mitään aineellisia kappaleita, joiden avulla voisi laskea neljään ja jotka voisivat fysikaalisesti ilmentää tätä totuutta, se olisi voimassa.
Loogista totuutta on mahdotonta muuttaa: 2+2 ei koskaan ole ollut eikä tule olemaan muuta kuin 4. Aineellinen maailma sen sijaan on muuttuva. Vaikka avaruus muuttuisi ja katoaisi kotonaan, 2+2=4 pysyisi silti voimassa samanlaisena.
Aineellinen maailma ei itsessään voi olla tosi tai epätosi. Kissa ei ole todempi kuin kivi. Totuus ylittää aineellisen maailman (totuus on transsendentaalinen).
Logiikan lait eivät myöskään ole psykologisia ilmiöitä eikä niitä voi johtaa ihmisen aivoista, koska ne olisivat siinä tapauksessa subjektiivisia (henkilökohtaisia). Logiikan lait ovat riippumattomia ihmisen aivotoiminnasta. Järkevä ajattelu päin vastoin on riippuvainen niistä.
Logiikkaan perustuva argumentti on seuraava:
-
Muuttumattomat, aina ja kaikkialla pätevät logiikan totuudet ja lait ovat olemassa.
-
Logiikan totuudet ja lait ovat aineettomia, muuttumattomia ja välttämättömiä.
-
Aineellinen, muuttuva maailmankaikkeus ei voi tuottaa lakeja, joista se itse on riippuvainen.
-
Ihmisen mieli, joka ei ole muuttumaton eikä riippumaton, ei voi tuottaa välttämättömiä lakeja, joiden on oltava olemassa ennen järjellistä ajattelua.
-
Jumala on persoonallinen, aineeton, muuttumaton ja riippumaton.
-
Siksi logiikan totuuksien ja lakien olemassaolo osoittaa, että on olemassa Jumala, jonka mieleen logiikan lait perustuvat.
(Lähde ja lisätietoa: Mike Robinson, The Reason God Must Exist)
Suunnitteluun perustuva argumentti (Teleologinen argumentti)
Tämä on maailmankaikkeuden järjestykseen ja ilmeiseen tarkoituksellisuuteen perustuva todistus Jumalasta.
William Paley (1743-1805, englantilainen teologi, uskon puolustaja ja filosofi) oli yksi ensimmäisistä suunnitteluargumentin käyttäjistä: Luomakunnassa ja kaikissa eliöissä ja niiden välillä näkyy monimutkainen ja tarkka suunnittelu ja järjestys, joka edellyttää suunnittelijaa.
Paley käytti kelloseppävertausta havainnollistamaan sitä, että samalla tavalla kuin kellon mekanismi edellyttää älykästä suunnittelijaa ja osoittaa, että kello on tehty tiettyä tarkoitusta varten eikä voisi syntyä itsestään, myös maailmankaikkeus, aurinkokunta, elämä ja eliöt monimutkaisuudessaan ja järjestelmällisyydessään vaativat suunnittelijaa. (Kirjassa Natural Theology or Evidences of the Existence and Attributes of the Deity, 1802)
Maailmankaikkeuden hienosäätöön perustuva todistus Jumalasta
Luonnon toimintojen tarkoituksenmukaisuuden lisäksi itse maailmankaikkeus on äärimmäisen tarkasti "hienosäädetty".
Tutkijat ovat todenneet, että tiettyjen luonnonvakioiden ja suureiden on arvoiltaan osuttava äärimmäisen kapeisiin rajoihin, jotta maailmankaikkeudessa voisi olla elämää. Tätä tarkoitetaan maailmankaikkeuden hienosäädöllä.
William Craig on esittänyt ja selittänyt suunnitteluargumentin seuraavasti:
1. Sillä, että maailmankaikkeus on hienosäädetty elämän sallivaksi, voi olla vain kolme selitystä: fysikaalinen välttämättömyys, sattuma tai suunnittelu.
2. Fysikaalisen välttämättömyys ja sattuma eivät ole mahdollisia.
3. Siksi maailmankaikkeuden hienosäätö johtuu suunnittelusta.
Johtopäätös, että ylivertainen äly on luonut maailmankaikkeuden ja hienosäätänyt sen elämää ja ihmistä varten, on paras selitys siinä havaittavalle monimutkaisuudelle ja järjestelmällisyydelle. Tähän suunnitelmallisuuteen sisältyy myös tarkoitus, jota varten järjestelmä ja rakenne ovat olemassa.
On olemassa kahdenlaista hienosäätöä. Craig valaisee asiaa ja termejä seuraavasti:
1. Luonnonvakioihin liittyvä hienosäätö
Kun luonnonlait esitetään matemaattisina yhtälöinä, niissä esiintyy symboleja, jotka tarkoittavat tiettyjä muuttumattomia vakioita, kuten painovoiman, sähkömagneettisen voiman ja heikon ydinvoiman vahvuutta. Näitä muuttumattomia suureita kutsutaan luonnonvakioiksi. Ne eivät ole luonnonlakien määräämiä. Voisi periaatteessa olla olemassa maailmankaikkeuksia, joissa on samat luonnonlait, mutta luonnonvakioilla olisi erilaiset arvot. Samojen lakien hallitsemat maailmankaikkeudet eroaisivat suuresti toisistaan riippuen siitä, millaisia nämä arvot ovat.
2. Fysikaalisiin suureisiin (mitattaviin ominaisuuksiin) liittyvä hienosäätö
Luonnonvakioiden lisäksi on joitakin suureita, joiden arvot eivät perustu mihinkään syy ja seuraus -suhteeseen, vaan ne ovat vapaita, "sattumanvaraisia" (arbitraarisia) ja asetettu järjestelmään lähtökohtaisiksi olosuhteisiksi, joissa luonnonlait toimivat. Koska nämä suureet ovat vapaasti asetettavissa, luonnonlait eivät ole määränneet niitä.
Esimerkki näistä suureista on entropian (termodynaamisen epäjärjestyksen) määrä maailmankaikkeuden alkuvaiheessa. Se on yksinkertaisesti alkuräjähdyksen yhteydessä asetettu alkuehto, jonka pohjalta luonnonlait sen jälkeen määräsivät maailmankaikkeuden muotoutumista.
Jos lähtökohtaiset suureet olisivat olleet erilaisia, luonnonlakien pohjalta olisi ollut ennakoitavissa toisenlainen maailmankaikkeus.
- Tällä sivustolla: Maailmankaikkeuden hienosäätö
- William Lane Craig (2010). On Guard: Defending Your Faith with Reason and Precision
- Fine-tuning Argument (Reasonable Faith)
- Mike Robinson, The Reason God Must Exist, 533-537.
Biologiselle informaatiolle perustuvat argumentti Jumalasta
DNA-molekyylin sisältämä monimutkainen, täsmennetty informaatio ja tiedonsiirtojärjestelmä edellyttävät alkuperäkseen älykkään mielen toimintaa ja ovat argumentti Luoja-Jumalan puolesta.
Kaikissa elävissä organismeissa on DNA-koodi (deoksiribonukleiinihappomolekyylin sisältämä geneettinen tieto). DNA-molekyylin emästen järjestykseen on koodattu eliön kaikkien proteiinien valmistusohjeet. Kyseessä on siis koodi ja solunsisäinen tiedonsiirtojärjestelmä.
Koodi edellyttää informaatiota (tilanneyhteyteen liittyvää tietoa).
Informaation olemassaolo edellyttää lähteekseen älykkään mielen.
Merkitys ja tarkoitus kuuluvat älykkääseen mieleen, eivät aineeseen.
DNA-koodikin siis vaatii älykkään mielen, joka on koodannut eläviin soluihin tarkoituksellista tietoa.
DNA-kielellä koodatun viestin merkityksen kantajina, biologisina "kirjaimina", ovat typpiemäkset adeniini (A), guaniini (G), sytosiini (C) ja tymiini (T). Kyseessä on todellinen, neljän merkin kielellinen järjestelmä, jolla koodatun viestin voi kääntää toiselle kielelle.
Dominic Statham selittää tätä seuraavasti:
DNA-kielessä kolmikirjaiminen ”sana” CAT tarkoittaa: ”ketjuun seuraavaksi histidiini-niminen aminohappo”; kirjainyhdistelmä GGT tarkoittaa: ”ketjuun seuraavaksi glysiini-aminohappo”; kirjainyhdistelmä GTG tarkoittaa: ”ketjuun seuraavaksi valiini-aminohappo”. ”Sanojen” muodostama ”lause” määrää aminohappojen asennusjärjestyksen. Näin CATGGTGTG tarkoittaa ”kokoa käyttäen ensin histidiiniä, sitten glysiiniä ja tämän jälkeen valiinia”. (Lähde: Luominen.fi)
Ihmisen DNAssa on yhteensä noin kolme miljardia merkkiä (tuhannen tietosanakirjan verran). Siinä on esimerkiksi ohjeet lapsen ja sen kaikkien elinten muodostamiseksi hedelmöityneestä munasolusta alkaen.
On mahdotonta, että miljardeja merkkejä sisältävä tarkoituksellinen, jokaisen merkin oikeaa sijoitusta vaativa monimutkainen informaatio olisi syntynyt ilman älyllistä ohjausta - eikä tämä tieto ole pelkästään monimutkaista, vaan se on myös täsmennettyä - tiettyyn tilannesidonnaiseen tarkoitukseen liittyvää.
Jo pienenkin informaatiopätkän synnyttäminen sattumanvaraisesti vaatisi enemmän resursseja kuin mitä tunnetussa universumissa on atomeja ja sekunteja käytössä (alle 10100). Tällöinkään ei olisi kysymys todellisesta informaatiosta, vaan pelkästä järjestyksestä. Itseorganisoituminen saa aikaan järjestystä, merkkien asettumista tiettyyn muotoon - esimerkiksi ”ababababababababab”, muttei informaatiota, kuten tarkoituksellisessa, tilannesidonnaisessa viestissä ”Veikko, lähdin kauppaan”. (Lähde: Intelligent Design, Elämän koodi, informaatio ja suunnittelu parhaana selityksenä)
Stephen Meyer toteaa teoksessaan Signature in Cell:
Aineelliset tekijät eivät yksinään pysty tuottamaan täsmennettyä informaatiota.
Älykkään suunnittelun ohjaamana tällaista tietoa on mahdollista tuottaa.
Siksi älykäs suunnittelu on paras selitys solunsisäiselle informaatiolle.
Lisätietoa:
Stephen C. Meyer, Intelligent Design: The Origin of Biological Information and the Higher Taxonomic Categories.
Stephen C. Meyer, Signature in the Cell: DNA and the Evidence for Intelligent Design, 2009
Moraalinen argumentti
Hyvän ja pahan olemassaololle perustuvat argumentti Jumalan puolesta on seuraava:
-
Jos on olemassa objektiivisia moraaliarvoja, Jumala on olemassa.
-
Objektiivisia moraaliarvoja on olemassa.
-
Siksi Jumala on olemassa.
On asioita, joista tiedämme, että ne ovat pahoja tai hyviä itsessään, aina ja kaikkialla ja kaikille ihmisille. Tällaisten velvoittavien arvojen olemassaolo ja tietoisuus niistä ei ole mahdollista, jos ei ole ihmisten mielipiteistä riippumatonta hyvän mittapuuta.
Pahaa ei ole, jos ei ole hyvää.
Hyvää ei ole jos ei ole Jumalaa.
Mitään ei voi tietää pahaksi, jos ei ole sitä, minkä tiedämme hyväksi.
Mutta mitään ei voi tietää hyväksi, jos ei ole Jumalaa hyvän mittapuuna.
Jos siis on jotain, minkä tiedämme pahaksi, Jumala on olemassa.
Moraalisen argumentin voi esittää myös siltä pohjalta, että tällaisten aineettomien, muuttumattomien, materiaalisesta maailmasta riippumattomien arvojen ja totuuksien olemassaolo edellyttää Jumalan olemassaoloa.
Naturalistisen ateismin mukaan aineellinen maailmankaikkeus on kaikki, mitä on olemassa. Aineellinen ja muuttuva maailma ei kuitenkaan voi olla aineettomien, absoluuttisten moraaliarvojen lähde eikä perusta, koska vain aineeton, muuttumaton, persoonallinen, täydellisen hyvä Jumala ja Hänen luonteensa voi antaa niille perustan. Tällöin argumentti on seuraava:
-
Objektiivisia moraaliarvoja on olemassa.
-
Objektiiviset moraaliarvot ovat aineettomia ja muuttumattomia.
-
Objektiiviset moraaliarvot ovat persoonallisen mielen ominaisuuksia.
-
Aineellinen, muuttuva, persoonaton maailmankaikkeus ei voi sisältää ja tuottaa tällaisia absoluuttisia arvoja.
-
Jumala on aineeton, muuttumaton ja persoonallinen ja täydellinen.
-
Siksi objektiivisten moraaliarvojen olemassaolo osoittaa, että Jumala on olemassa.
Tietoisuuteen perustuva argumentti
Naturalistisen maailmankuvan mukaan kaikki on viime kädessä selitettävissä fysikaalisilla prosesseilla. Tietoisuus ei kuitenkaan ole aineen ominaisuus, ja tietoisuus ja mielen alueen kokemukset ovat fysikaalisten tapahtumien ulkopuolella.
Siksi tietoisuus ja erityisesti persoonallinen ja henkilökohtainen (subjektiivinen) kokemus ovat naturalistiselle maailmankatsomukselle ja sille perustuvalle tieteelle ratkaisematon ongelma.
Tiedemiehet voivat tutkia aivoja - ja aivojen ja mielentilojen välillä onkin yhteys. Kenelläkään ei ole päästyä toisen henkilön mieleen ja hänen subjektiiviseen kokemukseensa ja tietoisuuteensa.
Aivot ja mieli eivät ole sama asia. Aivotoiminnat tapahtuvat tietyissä kohdissa aivoja, mutta mielen tapahtumat eivät. Aivoilla on fysikaalisia, mitattavia ominaisuuksia. Sen sijaan tuntemukset, asenteet ja tahto ovat ei-fysikaalisia mielen, sielun ominaisuuksia, joita ei voi havaita eikä mitata.
"Minä" en ole sama asia kuin tuntemukseni - "minä" olen se, jolla on tuntemuksia. Minä en ole sama asia kuin ruumiini - minä olen se, jolla on ruumis. Persoonallinen, tietoinen minä on lisäksi pysyvä, ja tiedämme ja koemme olevamme sama henkilö kautta koko elämän.
Ihmisellä on persoonallisuus, tietoisuus itsestään, tietoisuus oikeasta ja väärästä sekä vapaa tahto. Ajatus, että ihminen olisi minätön, sieluton ruumis, joka toimii vain reagoimalla ärsykkeisiin ilman omaa, ainutlaatuista minuutta ja luonnetta ja vapaata tahtoa, on vastoin kokemusta omasta itsestämme.
Tietoisuuden, persoonan ja ihmisyyden määrittely tavalla, joka vastaa kokemustamme omasta itsestämme, ei ole mahdollista ilman aineettoman ulottuvuuden ja sielun tunnustamista.
Persoonallisen tietoisuuden olemassaolon voi selittää uskottavasti vain sen perusteella, että sen alkuperä on persoonallinen ja tietoinen Jumala, joka on luonut ihmisen "omaksi kuvakseen", kuten Raamattu sanoo - tietoiseksi ja persoonalliseksi, heijastamaan Jumalan kaltaisuutta.
Lue lisää tietoisuuden ongelmasta:
Tältä sivustolta: Kommentit väitteeseen "Sielu ja vapaa tahto ovat illuusio".
Kohti tietoisuuden tiedettä (Areiopagi.fi)
Maailmanluokan mielenfilosofin haastattelu – David Chalmers (Areiopagi)
Esteettiseen arvoon ja kauneudentajuun perustuva argumentti
Esteettisessä jumalatodisteessa on kysymys sekä kauneusarvojen olemassaolosta (ontologinen esteettinen argumentti) että kyvystämme tiedostaa niitä (epistomologinen, tietoteoreettinen argumentti).
Esteettisten arvojen olemassaolo, samoin kuin ihmisen kyky tiedostaa kauneusarvoja on yksi monista asioista ja ominaisuuksista, jotka voi selittää huomattavasti helpommin ja uskottavammin Jumalan olemassaolon pohjalta kuin materialistiselta perustalta.
Naturalismi selittää kaikki ihmisen kyvyt - kauneudentajunkin - sen pohjalta, että ne ovat edesauttaneet ihmisen selviytymistä luonnossa. Jos kauneudentajua ja ylipäätänsä kauneuden käsitettä yrittää selittää pelkästään aivojen biokemiallisilla prosesseilla, asia ei tule selitetyksi vaan se yritetään selittää pois ja kieltää. Naturalismin mukaan kauneudentajussa ei voi olla kysymys jonkin todellisen asian havaitsemisesta tai tiedostamisesta, vaan pikemminkin johonkin vaistoon liittyvästä virhekäsityksestä.
Ateistisessa maailmankatsomuksessa ei ole perusteita aineellisen maailman ylittäville (transsendentaaleille) arvoille kuten kauneus, totuus ja rakkaus.
Nämä kaikki ovat aineettomaan, persoonalliseen mieleen kuuluvia, ja ne edellyttävät olemassaololleen ihmisen ulkopuolisen lähteen, joka voi olla vain Jumala. Juuri siksi naturalismi pyrkii selittämään pois kauneudenkin yhteyden johonkin tuonpuoleiseen ja absoluuttiin.
Miksi kauneusarvo on transsendentaalinen ja tulee Jumalalta?
Siksi, että siihen sisältyy myös moraalista arvoa, joka liittyy asioiden tarkoitukseen. Asioille on olemassa tietty tarkoitus ja ihanne.
Tästä johtuu mm. se, että taiteellisesti taidokas ja siinä mielessä "arvokas" ja taideinstituutioon kuuluva ei ole sama asia kuin esteettisesti arvokas (kauneuden vuoksi arvostettava). Sen, mikä on kaunista, on oltava hyvää tai neutraalia (amoraalista). Jotain hirmutekoa ihannoiva teos ei ole "kaunis", vaikka se olisi taidokkaasti tehty ja asetettu taiteellisen tarkastelun ja tulkinnan kohteeksi erilleen arkikokemuksesta.
Lue lisää:
Darwin vs. Beauty. Explaining away the Butterfly.
Kaipaukseen ja sitä vastaavaan todellisuuteen perustuva argumentti
-
Jokainen ihmisen luonnollinen, synnynnäinen halu ja kaipaus liittyy johonkin todelliseen kohteeseen, joka voi tyydyttää tämän kaipauksen.
-
On kuitenkin olemassa kaipaus, jota mikään ajallinen ja maailmasta löytyvä asia ei voi tyydyttää.
-
Siksi on oltava olemassa ajan, maailman ja siihen kuuluvien asioiden lisäksi vielä jotakin, joka voi tyydyttää tämän kaipauksen.
-
Tämä jokin on Jumala ja elämä Jumalan yhteydessä ikuisesti.
Ensimmäisessä premississä mainittuihin luonnollisiin tarpeisiin kuuluvat sellaiset halut kuin ravinnon, unen ja levon tarve, sukupuoliset tarpeet, ihmissuhteiden ja ystävyyden tarve, tiedonhalu, kauneudenkaipuu. Pyrimme luonnolliselta pohjalta välttämään nälkää, yksinäisyyttä, tietämättömyyttä ja rumuutta.
Haluamme myös sellaisia ulkopuoliseen vaikutukseen perustuvia asioita kuin hyvää autoa, kauniita vaatteita, erilaisia laitteita, vaikustusvaltaa ja suosikkijoukkueemme menestystä.
Sisäisesti ja ulkoisesti määräytyvillä tarpeilla ja haluilla on merkittävä ero. Unenpuutteen rinnalle ei voi ajatella samanveroiseksi tyydyttymättömäksi tarpeeksi "suosikkijoukkueen mestaruuden puutetta". Kaikilla ihmisillä on samat luonnolliset, sisäiset tarpeet, mutta ulkoapäin määräytyvät haaveet, kaipaukset ja tarpeet vaihtelevat eri ihmisillä.
Ulkopuolelta alkunsa saaneiden tarpeiden olemassaolo ei välttämättä tarkoita, että haluttava asia on olemassa. Jotkut ovat - esim. autot. Jotkut haaveet perustuvat kuvitteluun. Mutta kaikki luonnolliset tarpeet kohdistuvat asioihin, jotka ovat olemassa.
Vaikka joku sanoisi, että on täysin tyytyväinen onnellinen ajallisten ja aineellisten asioiden parissa, kysymys "tätäkö vain on elämä?" on yleinen. Elämän tyhjyyttä ja onnettomuutta voivat kokea myös ne, joilla on kaikkea, mitä rahalla saa.
C. S. Lewis on käyttänyt tätä argumenttia ja toteaa usein siteeratussa kohdassa kirjassaan "Tätä on kristinusko": "Elävillä olennoilla ei ole sellaisia synnynnäisiä tarpeita, joille ei olisi olemassa tyydytystä -- Jos huomaan itsessäni tarpeen, jota mikään elämys tässä maailmassa ei voi tyydyttää, ilmeisesti silloin minut on tehty toista maailmaa varten.” (Mere Christianity, osa III, kappale 10)
Lähde ja lisätietoa: Peter Kreeft, Twenty Arguments For The Existence Of God
Lisätietoa argumenteista Jumalan puolesta:
- Frank Turek, Stealing from God.
- Mike Robinson, The Reason God Must Exist: The Assured Argument for God’s Existence and Other Proof
- William A. Dembski, Michael R. Licona. Evidence for God: 50 Arguments for Faith from the Bible, History, Philosophy, and Science
- Arguments for God, Creation.com